Päivän piirroskuva 36. Mielenosoitus
Päivän piirroskuvan sinulle tarjoaa Nettimuori
Päivä vierähti
Päivällä saatiin sadekuuroja ja ilma viileni aikalailla. Alue täyttyi iltaan mennessä ja viimeisillä tulijoilla oli jo vaikeuksia löytää hyvää paikkaa. Totuus onkin, että parhaat paikat varataan jo heti iltapäivän aikana.
Hellyttävää on katsella, kun pieni tyttö (ehkä 3v.) ja isoveli (ehkä 6v) kulkevat alueella käsi kädessä. Isoveli (tämä 6v) myöhemmin illalla käsi isin kädessä.
Teltan väki jatkaa kovaäänistä mielipiteidenvaihtoa. Tekisi mieli sanoa kuuluvuudesta, mutta kyllä minuakin vanhempien se pitäisi itsekin tajuta.
Päivä leirintäalueella menee usein kamalan nopeasti. Näissä kuvioissa pääsee hyvin irti työasioista. Siksikin tämä on palkitseva tapa irrottautua arjesta.
Myöhään illalla alueelle tuli kolme prätkäkaveria. Huomasi heti, kuinka eräiden kasvot kääntyivät huoleen siitä, mihin prätkämiehet asettuvat. Asettuivat reunaan ja ei varmasti heistä ole ollut kenellekään haittaa. Ennakkoasenteita vaan on…
Karavaanareilla on omia tapojaan… Tiellä vastaantulevia karavaanareita (ainakin jäsenmerkin omaavia) tervehditään automaattisesti. Alueilla vaihdetaan muutama sana ainakin siitä, mistä tulossa ja minne matka. Ja esim. huomenet kuuluvat tietenkin asiaan.
Aija illan hämärissä
Hetki ennen yöhämärää
Päivän piirroskuva 35. Suojassa

Päivän piirroskuvan sinulle tarjoaa Nettimuori
Hetkosia
Illalla haettiin paikkaa leirintäalueelta tovin aikaa. Piti löytää rauhallinen paikka, jossa ei vieressä ole koiria eikä remuavia porukoita. Löytyihän se. Asetuttiin “taloksi” ja… vieressä olevasta vaunusta ilmaantui ulos äreä saksanpaimenkoira
Kun sen omistaja lähti koiransa kanssa iltalenkille, näki selvästi, ettei koira ole alkuunkaan omistajansa hallinnassa. Siispä, paikka vaihtoon. Uusi paikkakin löytyi.
Nyt vieressä teltta (ihan oikeasti, teltta – sellainen asumuksena leirintäalueella ei ole enää hirmuisen yleinen asia. Teltta on muuten ok (sanoo satoja öitä teltassa yöpynyt), mutta siinä pitää muistaa, että kaikki puhe kuuluu muillekin. Perheriitaa ei ole kiva kuunnella tahtomattaan…
Ilta oli kaunis ja riitelevien nukahdettua, myös rauhallinen. Auringonlasku oli hieno; harmi, ettei tullut otettua kuvaa. Samaa sanoi matkakumppani aamuyön ulkoiluhetkensä jälkeen; joelta nousi usva ja ilma oli kaunis.
Aamu valkeni aurinkoisena, joskin tuulisena. Joen pinta oli peilityyni ja lumpeet ovat juuri aukeamassa… Kaunista. Lumpeet vaan olivat niin kaukana, ettei kuvaamaan päässyt.
Joku haaveri “pitää” joka reissulla olla: lähti silmälasien sanka irti
Tarvittava mikrokokoinen ruuvi katosi sitten jonnekin. Onneksi elämä on opettanut, että aina on oltava varalasit matkassa. Nyt vaan pitää muistaa kunnostaa toiset varalle.
Taivaalle alkaa kertyä pilviä ja tuuli tuntuu yltyvän. Mutta, on kesä ja vapaapäivä! Se riittää.
Päivän piirroskuva 34. Juhlahetki

Päivän piirroskuvan sinulle tarjoaa Nettimuori
Paljon kavereita netissä?
Jos jollakulla tutullasi on twitterissä tosipaljon kavereita, kannattaa miettiä, onko ne oikeita kavereita vai maksettuja kavereita. Uutisten mukaan nyt voi myös ostaa sinne itselleen vaikkapa tuhat kaveria…
Yritysten osalla lienee tässä kyse jonkinlaisesta uskottavuudesta (= paljon kavereita, yritys on tunnettu ja uskottava?), mutta miksi yksityisellä pitäisi olla paljon kavereita twitterissä – tai muussakaan verkon palvelussa? Minä en ymmärrä kaverien haalimista noissa palveluissa.
Omalla kohdallani “kaverit” (Qaikussa fiksusti “kontaktit”) ovat ihmisiä, joiden kirjoituksia haluan seurata. Minulle tuo lukumäärä on ihan sama, olennaista on, että seurattavalla on jotain todellista sanottavaakin.
Kupliva ilo
Sallin kuplivan ilon lisääntyä elämässäni.
-Päivän voimalause-
Päivän piirroskuva 33. Yllätys

Päivän piirroskuvan sinulle tarjoaa Nettimuori


Karavaanarit ja muut leirintäalueella